...meidän tämäniltainen kisasuorituksemme Loviisa-Porvoo (agi) ystävyysottelussa nimittäin. Rata ei tuottanut meille vaikeuksia sinällään, mutta tällä kertaa lähdöstä ei tullut vain "läheltä piti". Pikemminkin se oli kaukaa ja monta kertaa. Sara ampaisi nuuskimaan kentän ulkopuolelle heti, kun sain siltä pannan irti. Se tuli lähes samantien takaisin (tai näin luulin...) sillä seuraava kulkusuunta oli ah, niin ihana A-este. Sitten vielä ekalta esteeltä kielto ja 15 virhepistettä mukavasti kasassa ennen yhdenkään esteen suorittamista... -.-' Nice...

Mikä tekee asiasta vieläkin harmillisemman on se, että ratahan meillä meni täysin nappiin - kunhan sille ensin päästiin. Ja lujaakin neiti meni. Nytpähän tiedän, mitä meidän pitää harjoitella: lähtöjä. Niitä totisesti!

Palkintojen jaossa koin tälläkin kertaa superyllätyksen, kun olimmekin minien (, joita oli muistaakseni kuusi?) toisia. Oikeastaan yllätys oli sekin, että ihanneaika alittui kuitenkin selkeästi ja että virhepisteitä todellakin oli vain se 15. Siellä temppuillessa tuntui, että niitä olisi tullut ainakin neljäkymmentä ja aika vain mateli ja mateli... ;) Hienoa kuitenkin, ja piristi kummasti mieltä! Mukaan lähti siis ihana pikkuruinen pokaali, sininen LSK:n ruusuke ja mukava yllätyspaketti. :) Huomenna lisään tähän merkintään vielä poseerauskuvan, nyt on jo aikas pimeää, kuten merkinnän luomis -kellonajasta voinee päätellä... ;)

Kaiken kruunasi tottakai se, että tänä vuonna joukkueemme nappasi valtavan, hienon pystin Loviisaan! Tämähän oli tavoite, upeaa loviisalaiset! <:) Kaikille iso kiitos mukavasta kisaillasta! <3 :) Erityisonnittelut kaverilleni Fannylle ja hänen koiralleen Bellalle, jotka voittivat miniluokan ja olivat lisäksi kolmen Loviisan parhaan tuloksen joukossa! :) Upeeta, noin sitä pitää ;)