Kuten otsikko jo kertoo - vihdoinkin! Itseasiassa tilanteemme on parantunut entiselleen, jos ei jopa paremmaksi. Tänään minulla ei edes ollut nakkeja, vaan aivan tavallisia makupaloja :)

Meitä on nykyisin vain 3-5 koiraa ryhmässämme, joten sikäli saamme hyvää treeniä. Tänään meitä oli vain kolme, molemmat Roopet ja me Saran kanssa. Otimme lyhyehkön radan, mikä puomin lisäksi sisälsi vain hyppyjä. Varsinaisena ideana siinä oli se, ettei edessä oleva este olekaan aina se seuraavaksi suoritettava este.

Rataa oli mahdollista suorittaa käännöskohdissa joko takaa leikaten tai valssaamalla. Tahdoin ottaa varman päälle ja valssasin aina puomin jälkeen. Nyt tämä onnistuikin hienosti, sillä Sara on vihdoin oppinut (lue: olen vihdoin vaivautunut opettamaan ;)) kontaktille jäämisen ja istuu kontaktilla siis niin kauan, kunnes annan sen luvan jatkaa.
Toisella kerralla otin saman radan takaa leikaten, ja kaikki meni hienosti :) Mutta täytyy sanoa edelleen, että en osaisi ohjata puoleksikaan näin hyvin kuin nyt - ilman niitä Janitan ja Jaakon agility dvd:itä. Kiitos kuuluu siis heille! :) Ja toki omille ihanille ohjaajillemme!

Lopputunnista otimme piiritreeniä, jossa esteet oli asetettu peräkkäin ympyrän muotoon ja koiraa ohjattiin tietysti piirin keskeltä. Huima vauhti nousi reilun kahden kierroksen aikana, ja Sara jopa irtosi niin hyvin, ettei minun tarvinnut paljoakaan liikkua :) Treenit lopetimme "eteen"-käskyn harjoittelemiseen, jossa koiran nopeutta ja eteen päin irtoamista vahvistetaan.

Treenien jälkeen kipaisin kotiin hakemaan Finankin mukaan ja suunnistimme futiskentälle katsomaan ystäviämme Janniinaa ja russelineiti Ciciä. Sara oli oikein upeasti, eikä haukkunut yhtään (varmaan luuli Ciciä treenikaveriksemme, Roopeksi! ;)). Fina vähän aristeli innokasta terrieriä, ja lopuksi kumpaakaan luppakorvaa ei oikein jaksanut kiinnostaa uuteen koiraan tutustuminen :)) Oli oikein mukavaa tavata heitä ja uskon, että kun tytöt tapaavat toisiaan muutaman kerran, niin riemukas leikki pääsee valloilleen!